Uusi tutkimus on tuonut esiin mullistavan, mutta samalla erittäin kalliin ratkaisun Bitcoinin turvallisuuden varmistamiseksi tulevaisuuden kvanttitietokoneiden uhkaa vastaan. StarkWare-tutkija Avihu Levy on esitellyt Quantum Safe Bitcoin (QSB) -järjestelmän, joka tarjoaa ensimmäisen tunnetun tavan tehdä Bitcoin-transaktioista kvanttivastustuskykyisiä suoraan aktiivisella verkostolla ilman, että tarvittaisiin mitään muutoksia itse Bitcoin-protokollaan. Tämä on merkittävä saavutus, sillä se ohittaa tarpeen suorittaa monimutkaisia ja pitkäaikaisia protokollamuutoksia, kuten BIP-360, jotka ovat vielä vuosien päässä toteutuksesta.
Perinteisesti Bitcoinin turvallisuus perustuu ECDSA-allekirjoituksiin. Nämä digitaaliset allekirjoitukset ovat erittäin turvallisia nykyisten tietokoneiden näkökulmasta. Kuitenkin, jos riittävän tehokas kvanttitietokone toteutuu, se voisi teoriassa purkaa julkisen avaimen ja siten vaarantaa käyttäjien varat. QSB-järjestelmä käsittelee tätä haastetta siirtämällä turvallisuuden perustavanlaatuisesti eri kryptografiseen lähestymistapaan: hajautusperusteisiin todisteisiin. Nämä todisteet toimivat kuin väärentämättömät sormenjäljet, jotka ovat äärimmäisen vaikeita jäljitellä tai kääntää, vaikka hyökkääjä käyttäisi huippuluokan laskentatehoa.
Ratkaisun suurin tekninen ero on siinä, että se siirtää turvallisuuden painopisteen konsensuksesta laskentaan. Jokaisen QSB-transaktion luominen vaatii valtavan määrän ulkoista GPU-laskentatyötä. Levy arvioi, että tämä prosessi voisi maksaa kaupallisten pilvipalveluiden GPU-käytön avulla 75–200 dollaria per transaktio. Tämä korkea laskennallinen kynnys tekee QSB:stä käytännössä erittäin kalliin ja monimutkaisen toiminnon verrattuna nykyisiin, lähes ilmaisiin Bitcoin-maksuihin.
On tärkeää ymmärtää, että Levy itse kuvailee QSB:tä "viimeisenä turvatoimenpiteenä", ei pysyvänä korvikkeena. Se on välitön keino selviytyä kvanttivaiheesta nykyisten sääntöjen puitteissa, jos käyttäjät ovat valmiita maksamaan sen hinnasta. Toisaalta, pitkäaikaisemmat ja skaalautuvammat ratkaisut, kuten BIP-360, pyrkivät tuomaan kvanttivastuksen suoraan protokollatasolle soft forkin kautta, mutta näiden toteutuminen on epävarmaa ja voi kestää vuosia.
QSB:n käytännön haasteet ovat merkittäviä. Toisin kuin tyypilliset maksut, QSB-transaktiot eivät kulje Bitcoinin normaalin lohkoketjun läpi. Sen sijaan käyttäjien on todennäköisesti lähetettävä ne suoraan kaivajille, jotka ovat valmiita käsittelemään niitä. Lisäksi ne eivät ole yhteensopivia nopeampien ja halvempien kerrosten, kuten Lightning Networkin, kanssa, ja niiden luominen vaatii ulkoisen laitteiston käyttöä sen sijaan, että se tapahtuisi pelkällä lompakkoalle allekirjoituksella.
Yhteenvetona voidaan todeta, että QSB tarjoaa välittömän, teknisesti toimivan turvaverkon kvanttivaaran varalta, mutta se on tällä hetkellä liian kallis ja monimutkainen arkikäyttöön. Se toimii pikemminkin varautumisena äärimmäiseen skenaarioon, kun taas BIP-360 edustaa tulevaisuuden, skaalautuvan, mutta vielä kaukana olevan ratkaisua.